Perinteinen Lankalaatikollinen sukkia

Aiempina vuosina menestyksekkäästi kisanneet Lankalaatikon joukkueet ovat mukana Sukka-Finlandiassa tänäkin vuonna. Kisajoukkueita on kahdeksan, ja joukkueiden nimissä jatkuu viime vuoden hiihtolegendojen teema. Varsinaisten kisajoukkueiden lisäksi huutosakki on tällä kertaa kerääntynyt After Skin puolelle, jossa saatetaan neuloa sukkia tai keskittyä vain huolehtimaan kisaajien suksien voitelusta ja kannustamisesta.

Kolmas kerta muodostaa perinteen, joten jo perinteeksi muodostunut Lankalaatikon joukkueiden Sukka-Finlandia tapaaminen järjestettiin tänä vuonna päivää ennen kolmannen etapin alkua Helsingissä. Viime hetkillä flunssa-aalto yritti harventaa rivejä, mutta siitä huolimatta mukana oli ennätysmäärä, viitisenkymmentä, osallistujaa. Suunnittelijoista paikalla oli Anna Mäkilä, josta oli varmaan hauskaa hykerrellä hiljaa itsekseen kuunnellessaan puikkojen teroittelua seuraavana päivänä alkavalle omalle etapilleen. Myös Sukka-Finlandian taustajoukoista oli pari henkilöä paikalla, ja ainakin yhdet sukat valmistuivat ja tarkastettiin livenä miitissä (toki myös asianmukainen kisaraportointi hoidettiin kuntoon). Kisasponsoreiden puolesta seuraavan etapin voitelusta huolehtivat Lanitium ex Machina sekä Snurre, ja myös Ikke tarjoili sukkaneulojille parastaan.

Ja tokihan tänäkin vuonna jo neulotut sukat kerättiin ryhmäpotrettiin – varsin komea oli rivi tälläkin kertaa. Kakkosetapin viimeisten hetkien ollessa käsillä, mukana rivistössä nähtiin niitä ”melkein valmiita” pareja. Niitä neulottiin viimeiseen asti ennen yhteiskuvan ottamista, ja napattiin ensimmäisinä narulta takaisin neulottaviksi kun kuvat oltiin otettu, ”jaksaa, jaksaa, painaa, painaa”-kannustushuutojen saattelemina.

Lankalaatikon edellisten vuosien menestys kisassa on selkeästi tuonut oman mausteensa mukaan. Varsinkin edustusjoukkueissa suksiville on kunnia-asia pitää Lankalaatikon joukkueiden mainetta yllä. Miitissä jaettiinkin kisatarinoita menneistä etapeista – krampeista, nyrjähdyksistä, perheen uhrauksista, kellonympäri neulomisesta, sekä siitä kuinka maaliviivan yli on kaaduttu kaikkensa antaneena silmät vettä valuen.

Perinteisen kisajuonimisen lisäksi neulojia puhutti tänä vuonna mm. kotimainen kisa vs. kansainväliset kisat. Hienona piirteenä suomalaisessa kisassa mainittiin kisan erityisen hyvä henki – kaikki ymmärtävät että näitä tehdään pitkälti talkoohengessä, ja kisaajien joukossa ei maalilinjalla nähdä kyynärpäätaktiikoita tai vastustajien negatiivista psyykkausta ennen seuraavaa etappia. Kotimaisen kisan järjestäminen koettiin tärkeäksi keinoksi saada uusia ihmisiä innostettua haastamaan itseään ja tutustumaan itselleen uusien suunnittelijoiden malleihin. Sukka-Finlandia saattaa myös parhaimmillaan toimia porttiteorian mukaisesti väylänä kansainvälisiin kisoihin, joissa suomalaiset ovat perinteisesti niittäneet menestystä.

Mukavan päivän päätteeksi ja kisan tullessa puoliväliin, laskeskeltiin että Lankalaatikon joukkueista kuusi löytyy kisan kärkikymmeniköstä, ja yksilökisassa neljä hiihtäjää ovat mukana kärkikahinoissa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on vielä matkalla, mutta näiltä hiihtolegendoilta on jo lupa odottaa kisamenestystä.

Teksti ja kuvat: miiahum, Lankalaatikon After Ski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *